Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti Lipponen jakoi 1.8.2017 yksityisellä Twitter-tilillään videon, jossa hän havainnollisti visualisaation avulla ilmaston lämpenemistä 117 vuoden ajalta (1900−2016).
Muun muassa ilmastoon liittyviä data-analyyseja työkseen tekevä Lipponen sai nopeasti haastattelupyyntöjä ympäri maailmaa. Hän kertoo nyt, miten toimittaja voi hyödyntää datan visualisointia tehdessään juttua ilmastonmuutoksesta. Lipponen myös havainnollistaa tutkijan näkökulmasta, miten toimittajat yleensä käsittelevät aihetta.
Miten dataa kannattaa visualisoida, kun osoitetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia? Onko tietoa helposti toimittajan saatavilla?
Vaikeasti ymmärrettäviä asioita kannattaa aina havainnollistaa tehokkaalla visualisoinnilla. “Katso tästä, miten ilmasto lämpenee” on uskottavampaa kuin toteamus “tutkimusten mukaan ilmasto lämpenee”. Visualisoinnin täytyy kuitenkin olla selkeä, jotta se toimii. Yksi pääviesti visualisaatiota kohti on melkeinpä maksimi.
Ilmastoon liittyvää dataa on hyvin saatavilla, se on avointa ja melko helposti löydettävissä. Suurin osa datasta on saatavilla pääsääntöisesti tutkijoille tarkoitetuissa eksoottisissa tiedostoformaateissa, joten datan katseluun tarvitaan erillinen ohjelma.
Ilmastodataa jakavien tahojen tulisi miettiä, miten tieto saadaan mahdollisimman helposti käsiteltävään ja katseltavaan muotoon niin, että kuka tahansa saa sen auki ja voi tutkia, miltä tieto näyttää.
Mitä tutkijan näkökulmasta olisi olennaista kysyä ilmastonmuutosjuttuun haastateltavalta?
Toimittajat kysyvät hyviä kysymyksiä sellaisista asioita, jotka selkeästi koskettavat jutun kohdeyleisöä. Mielestäni tässä asiassa ei voi kysyä vääriä asioita.
Kun etsii asiantuntijaa haastattelua varten, on varmasti hyvä ottaa yhteyttä laitosten viestintäosastoihin ja kertoa lyhyesti, mitä haastattelu koskee. Viestintä osaa vinkata juuri siihen haastatteluun sopivia tutkijoita.
Mitä asioita pitäisi painottaa enemmän?
Ilmastonmuutokseen liittyy edelleen paljon epävarmuuksia, ja tarvitaan paljon lisätutkimusta. Sen avulla voimme varmemmin sanoa, mikä ilmastonmuutoksessa on luonnollista vaihtelua ja mikä ihmisen aiheuttamaa. Tämä olisi tärkeää tuoda esille jutuissa, mutta sellaisilla tavoilla, että ilmastonmuutosta ja sen syitä ei vähätellä eikä liioitella.
Millaisiin harhaluuloihin olet törmännyt lukiessasi juttuja ilmastonmuutoksesta?
Monesti käsitteet sää ja ilmasto menevät sekaisin. Esimerkiksi lämmin talvi ei vielä välttämättä kerro, että ilmasto on lämmennyt. Useissa tänä syksynä lukemissani hurrikaanijutuissa on suoraan annettu ymmärtää, että hurrikaanien voimakkuus tai vaikkapa niiden lukumäärä johtuvat ilmastonmuutoksesta. Säätilanteet ovat monen tekijän summa, joista osaan ilmastonmuutoksella voi olla vaikutusta.
Tutkijan vinkit toimittajalle
Muista lähdekritiikki
Ilmastonmuutos herättää tunteita, ja silloin tällöin liikkeellä on virheellistä tietoa. Lähdekritiikki kannattaa aina muistaa ja tietojen oikeellisuus tarkistaa.Älä haastattele ainoastaan aiheeseen liittyviä virallisia tahoja, kuten järjestöjä, virkamiehiä ja asiantuntijoita. Etsi myös ihmisiä, joiden arkeen tilanne vaikuttaa.
Seuraa sosiaalista mediaa
Erityisesti Twitterissä on erittäin paljon aktiivisia ilmastotutkijoita keskustelemassa ilmastonmuutoksesta. Usein siellä esiin tulevat asiat löytyvät lehtien sivuilta jonkin ajan kuluttua. Twitter on myös helppo tapa olla yhteydessä tutkijoihin ja kysyä heiltä lisätietoja.
Asiantuntija-apua on aina saatavilla
Ilmastonmuutostutkimusta tehdään useissa yliopistoissa sekä kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuslaitoksissa. Niistä löytyy asiantuntijoita kommentoimaan ja antamaan vinkkejä.
Vinkit antoi Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti Lipponen.
Toimittajan vinkit toimittajalle
Rajaa aihe hyvin
Havainnollistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Näe vaivaa esimerkkitapausten etsimisessä. Ilmastonmuutoksesta kirjoitettaessa uutismaisen kärjen löytäminen voi olla vaikeaa.
Mieti, miksi teet jutun
Ilmastonmuutoksesta kirjoittaminen on vaikeaa, koska aihe on laaja. Selvitä jutun ydin itsellesi ennen kuin lähdet valitsemaan esimerkkitapausta.
Etsi asiantuntija avoimin mielin
Ei kannata aina nojata tuttuihin spesialisteihin. Tutkijoita on paljon eri aloilla. Runsaus voi yllättää, jos ei ole yliopistomaailman kanssa säännöllisesti tekemisissä.
Ole itsevarma
Ilmastonmuutosta käsittelevien juttujen kohdeyleisö on laaja. Kannattaa olettaa, että yleisö on kiinnostunut aiheesta. Denialismia liioitellaan. Se ei ole ilmastojournalismin ongelma. Ehkä 10−15 vuotta sitten tilanne oli erilainen.
Vinkit antoi suomalainen tutkiva toimittaja ja tietokirjailija Hanna Nikkanen.
Asiantuntijan vinkit toimittajalle
- Kun uutisoidaan tai kirjoitetaan kuivuuksista, paloista, tulvista, myrskyistä tai pakolaisuudesta, taustalla on usein ilmastonmuutos, joka voimistaa ilmiöitä. Tämä pitäisi muistaa aiheiden käsittelyssä.
- Lähteiden käytössä tulee olla tarkkana, sillä on olemassa harhaanjohtavia julkaisuja, jotka on kirjoitettu vakuuttavasti mutta joiden sisältö saattaa olla täysin pielessä.
- Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat ovat kouriintuntuvia kehittyvissä maissa, joten kysymykset ovat näissä maissa paljon esillä.
- Kuten usein, haasteena on saada hyvät uutiset mediassa läpi, mutta siihen tulisi pyrkiä.
- Näin vältät pahimmat sudenkuopat:
1. Kerro myös myönteisiä uutisia.
2. Muista ketä aihe koskettaa.
3. Vältä väärää tietoa.
4. Ymmärrä katastrofien yhteydet.
Vinkit antoi Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja Jouni Keronen.