Journalistiset periaatteet ovat samat kansallisella ja kansainvälisellä areenalla, niin rauhan kuin aseellisten selkkaustenkin aikaan.
− Media myötäilee poliittista valtaa konfliktitilanteissa ja jättää oikeusnäkökulmat helposti huomiotta, mikä vaikuttaa journalismin kykyyn vahtia valtaa ja puolustaa totuutta.
Näin sanoo Rune Ottosen, Oslo University Collegen journalismin professori.
− Media ei tee itsenäisiä katsauksia oikeusnäkökulmiin, Ottosen sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi Libyan sisällissodan aikaisen humanitaarisen intervention.
Venyvät sodan oikeutuksen rajat
Humanitaarinen interventio on erityistapaus sotilaallisessa voimankäytössä. Sen valtuuttaa Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto. Neuvosto antaa lausuntoja jus ad bellum -kysymyksistä eli sotilaallisen voimankäytön oikeudesta. Ilman neuvoston valtuutusta käytännössä kaikki sotilaallinen toiminta on laitonta.
Libyan pommitusten yhteydessä vuonna 2011 turvallisuusneuvosto antoi lausuntonsa humanitaarisin perustein ja Nato lähetti pommikoneensa ilmaan.
− Yksikään lausuntoa tukenut maa ei kannattanut Libyan pommitusta. Laatujournalismin pitäisi ensi töikseen kysyä, onko tämä interventio lausunnon rajoissa, Ottosen sanoo.
Suuret norjalaiset lehdet pääasiassa tukivat maan osallistumista Nato-operaatioon.
Lopulta kapinallisjoukot kaappasivat ja tappoivat maan hallitsijan Muammar Gaddafin. On väitetty, että siviilejä suojelevan intervention varjolla Yhdysvallat liittolaisineen siivitti maan vallanvaihtoon. Ottosen sanoo tämän ylittäneen YK:n turvallisuusneuvoston antaman mandaatin, mitä mediassa ei käsitelty riittävästi. Lakinäkökulman jääminen pimentoon liittyy hänen mukaansa myös lähteiden valintaan.
− Suurin osa henkilölähteistä on sotilaseliittiä ja hallituspoliitikkoja.
Kansainvälinen oikeus antaa näkökulman
Voimankäytön oikeutuksen lisäksi kansainvälinen oikeus sääntelee myös sodan ajan toimia. Tätä lakia kutsutaan nimellä jus in bello, ja se määritellään mm. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kehittämässä kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa.
Suomen Punaisen Ristin oikeudellisen neuvonantaja Jani Leinon mukaan sodan ajan toimien käsittelyä mediassa tuntuvat vaivaavan samanlaiset ongelmat kuin jus ad bellum -kysymyksissä; asiantuntijoita ei käytetä lähteinä.
Leinon mukaan toimittajien pitäisi tuntea lain perusperiaatteet, jotta he osaisivat tunnistaa sen mahdolliset rikkomukset ja kysyä neuvoa lainoppineilta.
− Monesti tapahtumia analysoidaan poliittiselta ja sotilaalliselta kannalta, ja oikeuspuoli jää käsittelemättä.
Laillisuusnäkökulman esiin tuominen on yksi tapa astua konfliktin ulkopuolelle. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus puolustaa tasapainoa ja oikeudellisuutta asettamalla yhteiset säännöt sodan ajan toimille. Säännöt ovat samat kaikille, oli sitten rauhanturvaaja tai terroristi.
− Kansainvälisen humanitaarisen lain avulla pystytään arvioimaan sodan ajan tilanteita niiden minimivaatimusten kautta, joita laki asettaa valtiolle suhteessa yksittäisiin ihmisiin, Leino sanoo.
Vinkit toimittajalle
Tunne termistö
Laissa sanoilla on määritelty merkitys. Terminologian tunteminen helpottaa lakiasiantuntijan kanssa keskusteluakin.
Kysy asiantuntijalta
Olet journalisti, et juristi. Tiedon levitys on yksi kansainvälisen humanitaarisen oikeuden tavoitteista.
Kyseenalaista auktoriteetit
Etsi kriittiset äänet. Aseellisista selkkauksista kirjoittava journalisti seurailee usein kansallista politiikkaa.
Luo kokonaiskuva
Lakinäkökulma on tärkeä muttei ainoa. Laki ei kerro oikeasta ja väärästä, laillinenkin voi olla eettisesti tai strategisesti heikkoa.
Hae tasapaino
Humanitaarista lakia loukataan usein konfliktin kaikilla puolilla. Jaloinkin taistelija voi tehdä sotarikoksen.
Selvitä yksityiskohdat
Lue YK:n päätöslauselmien pöytäkirjat. Tiedä mistä äänestettiin. Erottele tarkkaan siviilikohteet sotilaallisista.
Opi perusteet
Aseellisiin selkkauksiin liittyvän lain perusperiaatteet ja -säännöt ovat minimi, jonka perusteella voi tunnistaa mahdolliset rikkomukset.
Kansainvälisen oikeuden instituutiot
Kansainvälisen lain, kuten kansallisenkin, toiminta perustuu instituutioihin, mutta niiden roolit eroavat kansallisesta. Ymmärtääkseen lain toimintaa täytyy ymmärtää instituutioita.
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, International Committee of the Red Cross (ICRC), kehittää osaltaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailman suurin kansainvälinen järjestö. Se perustettiin toisen maailmansodan jälkeen kansakuntien yhteistyöjärjestöksi, jonka tavoitteena oli suojella maailmaa uusilta sodilta ja varmistaa, ettei maailmansodan aikaisia ihmisoikeusloukkauksia toistettaisi. YK:n lukuisat alajaostot ja erityisvirastot ovat mukana kansainvälisen oikeuden sääntelyssä ja eteenpäin viemisessä. YK:n turvallisuusneuvosto antaa lausuntoja kansainvälisistä rauhan- ja turvallisuuskysymyksistä.
YK:n aseistariisunnan osasto, United Nations Office for Disarmament Affairs (UNODA), jakaa tietoa aseistariisuntasopimuksista valtioiden sotilaallisiin menoihin.
Kansainvälinen tuomioistuin, International Court of Justice (ICJ), tuomitsee ja neuvoo valtioita niiden välisissä riidoissa. Kansainvälinen rikostuomioistuin, International Criminal Court (ICC), tuomitsee yksilöitä sotarikoksista.
Tiesitkö?
- Kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa journalisti on siviili. Humanitaarisen lain erotteluperiaatteen mukaan siviileillä on kattava suoja. Erotteluperiaate on yksi viidestä lain perusperiaatteesta. Kaikki mediatyöntekijät, paitsi asevoimien viestintähenkilökunta, ovat lain tarkoittamia toimittajia.
- Valtuutetulle sotakirjeenvaihtajalle humanitaarinen laki suo siviilin suojan lisäksi sotavangin aseman hänen tullessa vangituksi. Sotavankien pitäminen vangittuna saa perustua vain vastustajan sotilasvoiman kutistamiseen tai vangin suojelemiseen. Sotavangeilla on oikeus muun muassa tarvitsemaansa terveydenhoitoon.
- Aseellisia selkkauksia sääntelevät kahdenlaiset lait:
Jus ad bellum – Sotaan ryhtymisen oikeutusta käsittelevä kansainvälinen laki, joka määritellään YK:n peruskirjassa. Laki koskee valtioita.
Jus in bello – Sodan ajan toimia sääntelevä laki, joka on voimassa vain aseellisten selkkausten aikaan. Sen keskeiset tavoitteet ovat suojella sotaan osallistumattomia ja taata kaikille inhimillinen kohtelu ja lääketieteellinen apu.
Lisätietoa:
New Wars, New Media and New War Journalism, Stig A. Nohrstedt ja Rune Ottosen, Nordicom 2014. Luvut kuusi ja seitsemän käsittelevät lakiasioita. Sivuilla 198−199 on “checklist for professional conflict and war media reporting”.
ICRC:n sanastohaku kansainvälisestä humanitaarisesta laista.
ICRC:n oikeusasiantuntija kertoo, miten humanitaarinen laki suojaa toimittajaa
ICRC:n kansainvälisen humanitaarisen lain on verkko-opas.
ICRC:n tietokanta humanitaarisen lain sopimuksista. Selattavissa maan ja sopimuksen mukaan.
YK:n aseistariisuntasopimusten tietokanta. Selattavissa maan ja sopimusten mukaan.
Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestön käytännönläheinen opas humanitaariseen lakiin.