YK:n mukaan maailmassa oli vuonna 2015 noin 244 miljoonaa ihmistä, jotka asuivat synnyinmaansa ulkopuolella. Yli 80 prosenttia siirtolaisista pysyy omassa maanosassaan, jossakin lähivaltiossa.
Vähemmistö siirtolaisista joutuu lähtemään kotimaastaan pakon edessä. YKn pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan maailmassa oli vuonna 2016 noin 65,6 miljoonaa ihmistä, jotka olivat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Heistä suurin osa oli pakolaisena omassa kotimaassaan, noin kolmannes oli kansainvälisiä pakolaisia. Pakolaisetkin jäävät tyypillisesti lähimaihin: lähes 90 prosenttia pakolaisista elää Afrikan, Lähi-idän ja Aasian maissa.
Pakolainen ei pakene köyhyyttä
On tyypillinen väärinkäsitys, että turvapaikanhakijat ja pakolaiset olisivat köyhiä.
Pakolainen on ihminen, joka on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on syy pelätä joutuvansa vainotuksi. Pakolaista vainotaan hänen alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnallisen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella.
Pakolainen voi olla vaikkapa keskiluokkainen toimittaja, jonka työstä hänen kotimaansa hallitus tai terroristit eivät ole pitäneet. Varallisuus ei pienennä hänen hätäänsä.
Kansainväliset sopimukset säätelevät
Pakolaisen määritelmästä ja oikeudellisesta asemasta on sovittu Geneven pakolaissopimuksessa ja sen toisessa pöytäkirjassa. Pakolaisten vastaanottamista ja kohtelua säädetään myös kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Mediassa välillä näkyvä kysymys siitä, pitäisikö pakolaisia auttaa, on siis harhaanjohtava – ainakin jos toimittaja ei samassa yhteydessä taustoita kysymystä kansainvälisillä velvoitteilla, joihin Suomi on sitoutunut.
Tiesitkö?
- Siirtolainen on ihminen, joka asuu synnyinmaansa ulkopuolella.
- Turvapaikanhakija hakee turvaa toisesta maasta. Oikeus siihen on ihmisoikeus. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään pakolaisstatus.
- Pakolaisstatuksen saa ihminen, jolla katsotaan olevan perusteltu syy pelätä vainoa alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnallisen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella.
- Kiintiöpakolaisstatuksen voi saada ihminen, joka on kaikkein suurimman suojelun tarpeessa. Tyypillisesti YK:n pakolaisjärjestö UNHCR tunnistaa nämä ihmiset pakolaisleireiltään ja etsii heille turvapaikan kolmansista maista.
- Paperiton henkilö oleskelee maassa ilman lupaa, esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen tai viisumin mentyä umpeen. Käsitettä ”laiton maahanmuuttaja” on syytä välttää, sillä ihminen ei ole koskaan laiton.
Lähteet:
YK:n väestöosasto, UN Population Division.
Kansainvälinen siirtolaisinstituutti, Migration Policy Institute, MPI.