Ensimmäinen askel jutun saattamisessa julkaistuun muotoon on idean ja tekijän uskottava esittely.
Suuret mediat eivät usein osta juttuja aloittelijoilta, joten esittele itsesi ja työkokemuksesi ja lähetä työnäytteitä. Kokemusta kannattaa kartuttaa työskentelemällä opiskelija-, paikallis- ja järjestölehdissä sekä muissa pienemmissä medioissa.
Kirkasta ideasi: miksi juuri tämä tarina on kerrottava? Muista uutiskriteerit: jutun täytyy olla relevantti ja kiinnostava ja siinä täytyy olla jotain uutta tai uudesta kulmasta katsovaa.
Kannattaa tutkia, mitä aiheesta on jo kotimaassasi kerrottu ja mitä lähteitä ja näkökulmia on käytetty. Tuoreita näkökulmia saat ottamalla yhteyttä kohdemaan toimittajiin, sillä paikalliset kollegat tietävät parhaiten, mitkä aiheet ovat ajankohtaisia ja kiinnostavia.
Kannattaa verkostoitua jo hyvissä ajoin ennen matkaa. Näin varmistat myös tuen mahdollisissa ongelmatilanteissa. Paikallisten avulla voi lisäksi löytyä luotettava fikseri eli paikallinen, joka avustaa vieraassa kulttuurissa.
Ota yhteyttä kotimaasi mediaan ennen kuin lähdet matkaan. Tutustu sen juttutyyppeihin ja kohderyhmään sekä siinä käytettyyn kieleen. Paketoi tarjouksesi juuri kyseiselle medialle. Älä luota sähköpostiin, vaan soita perään ja mene käymään, jos mahdollista. Jos saat viiden minuutin tapaamisen, saat käytännössä 20 minuuttia.
Usein vain vakituiset avustajat saavat sopimuksen jutusta etukäteen. Uuden tekijän kannattaa varautua siihen, että juttua ei ehkä halutakaan ostaa – ainakaan ilman muutoksia.
Kun saat suhteen luotua, pidä sitä yllä. Pidä kiinni juttujen deadlineista ja pyydetyistä mitoista. Näin voit luoda pitkän avustajasuhteen.
Millainen juttu kiinnostaa?
Usein henkilöitä ja heidän tarinoitaan on helpompi myydä kuin suuria, poliittisia teemoja. Millaisen ihmisen kautta voisit valottaa tärkeää teemaasi? Miten esimerkiksi ilmastonmuutos näkyy juuri tämän ihmisen elämässä? Mitä päähenkilö tuntee, näkee ja miettii?
Kun fokus on selvä, voit taustoittaa ilmiötä, yllättäviä faktoja unohtamatta. Linkin kotimaahasi ei tarvitse olla alleviivattu, mutta jotain samastuttavaa toimituksissa tyypillisesti kaivataan. Joku kohdemaassa työskentelevä maanmiehesi saattaa olla yllättävän kiinnostava toimituksille.
Kun olet paikan päällä, unohda hetkeksi ennakkosuunnitelmasi ja keskity aistimaan, kuulemaan ja näkemään, mitä ympärillä tapahtuu. Voit löytää uuden, kiinnostavan juttuaiheen, jota kotimaan kollegasi eivät vielä ole keksineet.
Tee muistiinpanoja kaikilla aisteilla – siitä voi kotiin palattua olla arvokasta hyötyä jutun kirjoittamisessa ja aiheen syventämisessä.
Erikoistuminen auttaa toimittajaa paljon. Jotta sinusta olisi medialle lisäarvoa, on tärkeää tuntea aihe hyvin. Seuraamalla tiettyjä teemoja tiedät myös itse, mikä asia milloinkin on uutisen arvoinen.
Entä kuvat?
Jos kirjoitat lehteen ja lähdet matkaan valokuvaajan kanssa, on riski, että kuvaajan tyyli ei istukaan lehteen. Varmista etukäteen, että olette tilaajan kanssa samoilla linjoilla. Voi olla, että saat myytyä jutun helpoiten ilman kuvia.
Jos tiedät, mitä teet, voit saada itsekin kuvia myytyä. Ota kuvat ainakin haastateltavista: ne voit saada läpi lisäkuvina, vaikka pääkuva ostettaisiinkin ammattikuvaajalta.
Videoita käytetään medioissa yhä enemmän, joten voit koettaa sopia etukäteen, että toimitat myös juttuun liittyvän videon. Vaatimukset videon laadulle ovat kuitenkin kovat. Kiinnitä huomiota äänenlaatuun. Vaikka älypuhelimien kamerat ovat parhaimmillaan erinomaisia, niiden mikrofonit eivät ole. Nappimikrofonit ovat onneksi edullisia.
Mistä rahoitus?
Jos lähdet tekemään juttua kehitysmaihin, et yleensä jää taloudellisesti voitolle. Kokemus tuo silti sinulle paitsi yleistietoa, myös kokemusta ja kontakteja jatkoa varten.
Hae rahoitusta useista lähteistä. Älä luota vain yhteen mediaan vaan koeta saada useampi taho lähettämään sinut yhdessä. Älä kuitenkaan tee eri medioihin liian samanlaisia juttuja.
Ulkoministeriöt, järjestöt ja säätiöt myöntävät apurahoja ja järjestävät toimittajamatkoja kehitysmaihin. Usein kotimaasi journalistiliitto tai toimittajien järjestö listaa näitä ja lähettää uutiskirjeitä, joissa avoimista apurahoista kerrotaan.
Monilla kohdemailla on matkailunedistämistoimistoja, jotka järjestävät toimittajamatkoja. Muista kuitenkin, että rahoittajilla on aina agenda. Älä anna sen ohjata jutuntekoa.
Neuvot antoi kehityskysymyksiin erikoistunut toimittaja Esa Salminen. Lähteenä on lisäksi käytetty Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Jukka Huuskon ja Suomen Kuvalehden toimittaja Katri Merikallion luentoja Kansanvalistusseuran ja Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin toimittajakoulutuksessa Helsingissä syyskuussa 2017.