Ympäristöjärjestöt lisäävät tietoisuutta ympäristösopimuksista ja huolehtivat siitä, että ongelmia ei voi piilottaa. Sopimuksissa määritellään kuitenkin vain yleisiä tavoitteita, ja käytännön toteutus jää valtioiden vastuulle.
− Kansalaisjärjestöt valvovat ilmastosopimusten toteutumista lopulta melko vähän, arvioi Oras Tynkkynen. Hän toimii muun muassa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran vanhempana neuvonantajana ja on Vihreiden entinen kansanedustaja.
− Valtaosa kansainvälisistä ympäristösopimuksistamme ei ole suoraan velvoittavia. Ei siis voida helposti todeta, että Suomi on vaikkapa rikkonut tai noudattanut jotain ympäristösopimusta.
Ympäristöjärjestöt voivat kuitenkin tuoda esille uutiskirjeissä ja muissa julkaisuissaan epäkohtia ja nimetä esimerkiksi tahoja, joiden toiminta haittaa sopimusten toteutumista.
Näin järjestöt tähtäävät mielipideilmaston muuttamiseen.
Ympäristösopimusten sisältöön järjestöt pyrkivät vaikuttamaan pääasiassa lobbaamalla sopimuksesta neuvottelevien maiden päättäjiä ja poliitikkoja.
Lobbaamisella tarkoitetaan mielipiteen muokkaamista, joka käynnistyy jo ennen kuin jokin tietty aihe nousee yleiseen poliittiseen keskusteluun.
Järjestöjen ohella myös yritykset lobbaavat. Kansainväliset yritykset pyrkivät näin ajamaan omaa etuaan eli välttämään mahdollisia uusia rajoituksia ja niistä koituvia lisäkustannuksia.
− Ympäristölobbauksen painopiste on tyypillisesti siinä, että päästöjä vähennettäisiin enemmän ja nopeammin. Kehityslobbauksessa taas painotetaan sitä, että saataisiin kansainvälistä rahoitusta kehitysmaiden ilmastotyölle ja päästöjen vähentämiselle, Tynkkynen kertoo.
Fossiiliteollisuus onnistunut jarruttamaan päästövähennyksiä
Brysselistä on vuosien saatossa kasvanut Euroopan suurin lobbauskeskus. Kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän ALTER-EU:n (Alliance for Lobbying Transparency and Ethics Regulation) mukaan Euroopan unionin eri instituutioiden käytävillä vaikuttaa jopa 30 000 ammattilobbaria.
Heistä suurin osa ajaa suurten kaupallisten yritysten etuja. EU:n ilmastopolitiikassa lobbauksella pyritään vaikuttamaan neuvotteluiden lopputuloksiin ja kunkin maan lobbarit pyrkivät tekemään oman kansallisen eturyhmänsä velvoitteet mahdollisimman pieniksi.
− Esimerkiksi Suomen teollisuus saa lähes kaikki päästöoikeudet ilmaiseksi Euroopan päästökaupan ilmaisjaossa, ja se on ihan lobbauksen tulosta, sanoo Suomessa toimivan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen. Erityisesti hiili-intensiiviset yritykset ovat pyrkineet jarruttamaan päästövähennyksiä. EU-maista Puola on riippuvainen kivihiilestä ja vastustaa siksi tiukkoja ympäristösopimuksia.
− Puolassa on järjestetty useita ympäristökokouksia, joissa fossiilienergiayhtiöille on annettu paljon vaikutusmahdollisuuksia. Näin Puola pyrkii saamaan oman kivihiilimyönteisen äänensä kuuluviin, kertoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle. Yhtiöt ovat myös onnistuneet tavoitteessaan. Tätä mieltä on ainakin Oras Tynkkynen.
− Ilmastokriisin ratkaisua on hidastuttanut olennaisesti se, että fossiiliteollisuus on onnistunut jarruttamaan päästövähennyksiä.
Juttuun on haastateltu lisäksi WWF Suomen tiedottaja Katja Rönkköä ja nigerialaista ympäristöaktivisti Philip Jakporia.
Vinkit toimittajalle
1. Perehdy
Tutki, mitä aiheesta on kirjoitettu ja tutkittu ja mitä on kenties jätetty kertomatta. Ole yhteydessä asiantuntijoihin. Pyri keräämään mahdollisimman paljon tietoa mahdollisimman monesta eri lähteestä. Vältä yksipuolista tiedonhankintaa. Muista myös itse tutustua kohdemaahan ja sen kulttuuriin ennen matkustamista.
2. Verkostoidu
Älä tyydy ainoastaan kotimaasi toimittajiin, asiantuntijoihin ja edustajiin vaan verkostoidu myös muiden maiden ja etenkin kohdemaasi toimijoiden kanssa. Rikasta näkökulmaasi juttelemalla erimaalaisten ja eri alojen sekä eri asemissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa.
3. Vieraile
Osallistu ympäristösopimuksista käytäviin neuvotteluihin ja tutustu niiden syntyyn sekä etenemiseen. Selvitä, miten päätökset vaikuttavat paikallisiin ihmisiin ja ympäristöön. Tällöin näet tapahtumien väliset riippuvuussuhteet ja saat tarkemman kokonaiskuvan. Älä tyydy tarkkailemaan aihetta etäältä. Kansainvälisillä järjestöillä on usein laajat yhteydet kumppanimaihin. Niiden kautta voi päästä paikkoihin, joihin ei yksin välttämättä pääsisi.
4. Vältä ääripäitä
Ympäristösopimukset ja niistä käytävät keskustelut ovat monimutkaisia, eikä niitä voi todellisuudessa yksinkertaistaa vain onnistumisiksi tai epäonnistumisiksi. Vältä ääripääajattelua. Älä pakota tuloksia joko−tai-muottiin, vaikka se tuntuisi helpoimmalta ratkaisulta.
5. Konkretisoi
Ympäristöneuvottelujen prosessit ovat useimmiten abstrakteja, ja niitä on vaikea hahmottaa. Yhdistä aihe johonkin konkreettiseen tapahtumaan tai henkilöön. Tämä auttaa havainnollistamaan ja antaa mahdollisesti ihmiskasvot aiheelle.
Järjestöt apuna tiedonhaussa
Lobbausta pyritään tekemään entistä avoimemmaksi muun muassa erilaisten rekisterien avulla. EU:n avoimuusrekisterin on allekirjoittanut jo yli 10 000 eri toimialojen edustajaa, mutta rekisteröityminen ei ole pakollista. Sen vuoksi monet suuret yritykset ja lobbausfirmat ovat jättäneet liittymättä.
Toimittajat voivat hyödyntää kansalaisjärjestöjä tiedonhaussa. Järjestöt tuntevat aihepiirit ja sopimukset, joihin heidän toimintansa kohdistuu, ja niillä on yleensä asiantuntijoita, jotka ovat seuranneet asioita vuosia. Järjestöt ajavat usein omaa agendaansa, joten lähdekritiikki on tärkeää.
Tunnettuja kansainvälisiä ympäristöjärjestöjä
Greenpeace on maailmanlaajuinen ympäristöjärjestö, joka toimii yli 40 maassa. Sen toiminta rahoitetaan yksityisten ihmisten ja yksityisten hyväntekeväisyyssäätiöiden lahjoituksilla. Greenpeace on itsenäinen, eikä se ota vastaan rahaa valtioilta tai yrityksiltä. Greenpeace pyrkii paljastamaan ympäristörikollisia ja haastamaan valtioita ja yrityksiä toimimaan ympäristöystävällisemmin. Järjestö tekee tutkimus- ja kehitystyötä, lobbaa ja keskustelee päättäjien kanssa. Greenpeace pyrkii vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon osallistumalla konferensseihin ja kokouksiin Brysselissä.
Green Cross International on kansainvälinen ympäristöjärjestö, joka toimii yli 30 maassa. Green Cross pyrkii varmistamaan kestävän tulevaisuuden ihmiskunnalle. Järjestö ajaa turvallisuuteen, köyhyyteen ja ympäristöön liittyviä asioita. Green Cross keskustelee eri tahojen, kuten kansalaisjärjestöjen, hallitusten, YK:n organisaatioiden ja yksityisen sektorin kanssa. Green Crossin perusti presidentti Mihail Gorbatshov vuonna 1993.
WWF eli World Wildlife Fund on yksi maailman suurimmista luonnonsuojelujärjestöistä. Se toimii yli 80 maassa ympäri maailman. WWF on yksityinen säätiö, joka suojelee maailman biologista monimuotoisuutta, varmistaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä pyrkii vähentämään saasteita ja tuhlaavaa kulutusta. WWF tekee yhteistyötä YK:n organisaatioiden, kehittämisvirastojen, hallitusten, yritysten ja muiden järjestöjen kanssa esimerkiksi lobbaamalla ja kouluttamalla.
Lähteet ja lisätietoa
EU: Multilateral Environmental Agreements
Ministry of the Environment: International Environmental Agreements
Kirjallinen lähde Greenpeacen sivulla: Hunter, Jack; Bursting Brussels Bubble – the battle to expose corporate lobbying at the heart of the EU (luettu 26.9.2017)
United Nations Environment Programme on ihmisten asuin- ja elinympäristöön liittyvien ongelmien tutkimiseen, kestävään kehitykseen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen keskittyvä YK:n ohjelma.
United Nations Information Portal on Multilateral Environment Agreements -sivustolta löytyy helposti tietoa monenvälisistä ympäristösopimuksista.
UNEP Environment Canada: Multilateral Environmental Agreement − Negotiators Handbook. Environment Canadan ja Itä-Suomen yliopiston laatima neuvottelijoille suunnattu UNEP-käsikirja.
Inter Press Service on kansainvälinen uutistoimisto, joka tuottaa kehitysmaihin keskittyviä uutisia ja analyyseja.
LobbyFacts on Euroopan instituutioissa tehtävään lobbaukseen ja sen seurantaan erikoistunut julkaisu, joka tarjoaa työkalut EU:n virallisen lobbauksen seurantaan, tilastointiin ja analysointiin.