Mitä eroa on säällä ja ilmastolla?
Ilmasto on tilastollinen käsite, joka kertoo keskimääräisistä sääolosuhteista ja vaihteluiden voimakkuudesta pitkän ajan kuluessa. Sää on ilmakehän hetkellinen tila, jonka muutoksia rekisteröidään tunneissa, päivissä ja viikoissa. Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia myös sääolosuhteissa, esimerkiksi sademäärissä ja kuivissa jaksoissa. Myös Suomessa sateet lisääntyvät ympäri vuoden tulevina vuosina ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.
Miten maapallon lämpötila muuttuu?
Maapallon lämpötiloja on mitattu vuodesta 1880. Vuodesta 2001 lähtien lämpötilat ovat nousseet joka vuosi. (Al Gore: Truth to power, 2017.) Lämpötilojen nousu on jo 1,1 celsiusastetta ja 1,3 astetta, jos mukaan lasketaan arktiset alueet. Vuosien 1901 ja 2010 välillä merien pinnat nousivat keskimäärin 19 senttimetriä. Tämä johtuu ilmaston lämpenemisestä ja jäiden sulamisesta.
Onko tiede yksimielinen ilmastonmuutoksesta?
Tieteellinen konsensus ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta siihen on selvä. Yli 97 prosenttia ilmastonmuutostutkijoista on sitä mieltä, että ihminen on vastuussa ilmaston lämpenemisestä. Näkemys perustuu vertaisarvioituihin tieteellisiin tutkimuksiin, ja tiedeorganisaatiot ympäri maailmaa ovat julkisesti tuoneet esiin yhteisen kantansa. NASA on listannut lähes 200 tiedeorganisaatiota, joiden mukaan ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama.
Mitä todisteita ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen on?
Tutkimukset osoittavat, että ihmisen toiminta on tuottanut ylimääräiset kasvihuonekaasut ilmakehään. Teollisuuden tuottamat päästöt ovat nostaneet maapallon lämpötilaa viimeisen 50 vuoden aikana radikaalisti. Maailmanlaajuisesti hiilidioksidipäästöt ovat nousseet 50 prosenttia vuoden 1990 jälkeen. Luonnossa itsestään tapahtuva hiilidioksiditasojen vaihtelu ei ole läheskään yhtä nopeaa kuin ihmisen aikaansaama muutos. Näin nopean aikavälin muutosta maapallon lämpötilassa ei selitä mikään muu kuin ihmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonepäästöt.
Miksi jotkut tahot kieltävät ihmisen vaikutuksen ilmastonmuutokseen?
Niin sanotun ilmastonmuutosdenialismin taustalla vaikuttavat yleensä ideologiset syyt. Fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät valtavat rahavirrat, ja alan yrityksiin yhteyksissä olevat toimijat pyrkivät säilyttämään asemansa. Ilmastonmuutoksen kieltämiseen liittyy yleensä tieteellisen prosessin aliarviointi ja suoranainen tieteellisten tulosten kiistäminen. Tunnetuin denialisti on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka on sanonut ilmastomuutoksen olevan huijausta ja Kiinan salaliitto yhdysvaltalaista teollisuutta vastaan.
Kuinka pahassa pulassa olemme?
Tutkijoiden mukaan ilmasto lämpenee seuraavan 25−30 vuoden ajan ja poikkeukselliset sääolosuhteet lisääntyvät. Koralliriutat ja muut herkät luonnonympäristöt ovat jo alkaneet kuolla. Tutkijat ovat arvioineet, että tulevaisuudessa esimerkiksi kasvien ja eläinten massasukupuutto, ilmastopakolaisuus, napajäiden sulaminen ja merenpinnan nousun aiheuttamat tulvat rannikkokaupungeissa ovat todellisuutta.
Onko ilmastonmuutokseen olemassa realistisia ratkaisukeinoja?
Ilmastonmuutos on jo niin pitkällä, että kaikkia ihmisen aiheuttamia vahinkoja ei enää pystytä korjaamaan. On kuitenkin todennäköistä, että osa tulevista vahingoista voidaan vielä välttää tai ainakin niiden vaikutuksia voidaan rajoittaa. Tärkeintä on vähentää kasvihuonepäästöjä. Tämä vaatii poliittisia ratkaisuja ja yhteistä tahtotilaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Myös kuluttajien teoilla on ratkaiseva merkitys.
Ovatko poikkeukselliset sääilmiöt yhteydessä ilmastonmuutokseen?
Näyttö ilmastonmuutoksen yhteydestä hurrikaaneihin ja muihin poikkeuksellisiin sääilmiöihin on vielä epävarmaa ja puutteellista. Kuitenkin esimerkiksi lämpöaallot, kuivuus ja sadejaksot paikoin voimistuvat ja pitenevät ilmaston lämmetessä. Myös tulvat pahenevat merenpinnan noustessa ja rankkasateiden yleistyessä.
Mikä on Pariisin ilmastosopimus?
Pariisin ilmastosopimukseen kuuluvat tällä hetkellä kaikki maailman maat lukuun ottamatta Nicaraguaa, Syyriaa ja Yhdysvaltoja. Sopimus solmittiin nimensä mukaisesti Pariisissa 2015, ja se täydentää YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta. Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan. Sopimuksessa valtiot myös sitoutuvat tukemaan rahallisesti kehitysmaiden toimia päästöjen vähentämiseksi. Sopimukseen on kirjattu tavoite maiden avoimuudesta toisiaan ja kansalaisiaan kohtaan. Sopimusta tarkastellaan viiden vuoden välein.
Mikä on YK:n ilmastosopimus?
YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus neuvoteltiin vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestetyssä konferenssissa, ja se tuli voimaan 1994. Sopimuksen keskeisenä päämääränä on ilmakehän kasvihuonekaasujen alentaminen. Puitesopimuksessa näkyy maailman maiden kahtiajako, sillä siinä asetettiin teollisuusmaille erityisiä velvoitteita vähentää päästöjä, kehitysmaille ei. Pariisin sopimuksessa pari vuosikymmentä myöhemmin jakoa lievennettiin ja muutettiin. Osa aikaisemmin kehitysmaiksi luetuista valtioista oli vuonna 2015 jo maailman rikkaimpien joukossa.
Miksi meidän on syytä välittää, mitä kehitysmaille tapahtuu?
Ilmastonmuutos on koko maailman yhteinen asia, ja siksi myös sen kehitysmaille aiheuttamat ongelmat ovat yhteisiä. Ilmastonmuutos vaikuttaa rajuimmin köyhiin maihin ja eniten naisiin, lapsiin sekä kaikista köyhimpiin ja heikoimpiin. Kansainvälisillä teoilla, kuten Pariisin ilmastosopimuksella, pyritään auttamaan kehitysmaita.
Lähteet
NASA. 2017. NASA Global Climate Change and Global Warming: Vital Signs of the Planet. Jet Propulsion Laboratory / National Aeronautics and Space Administration.
Ilmasto-opas.fi. 2017. Ilmatieteen laitos.
New York Times. 2017. Climate change is complex. We’ve got answers to your questions.
New York Times. 2016. Trump has called climate change a Chinese hoax. Beijing says it is anything but.
Ympäristöministeriö. Pariisin ilmastosopimus.