Suomen yleisradioyhtiö Ylen Jerusalemin kirjeenvaihtaja Aishi Zidan tuntee kehitysyhteistyöjärjestöt. Hänen mukaansa isoilta kansainvälisiltä järjestöiltä voi saada ajantasaisinta paikallistietoa ja joissakin tilanteissa järjestöt voivat auttaa toimittajaa pääsemään hankaliin paikkoihin.
− Tietenkin pitää muistaa, että järjestöillä on omat tavoitteensa ja motiivinsa. Niihin pitää suhtautua samalla kriittisyydellä kuin muihin toimijoihin.
Zidanin mukaan kehitysmaajournalismi keskittyy usein siihen, missä on pommitettu ja kuinka monta on kuollut. Näin ei tarvitse olla.
Mielenkiintoisimmat ja tuoreimmat aiheet ja näkökulmat saa usein paikallisilta ihmisiltä. Paras tapa löytää nämä tarinat on mennä ihmisten luo.
Tärkeää on myös tehdä taustatyöt etukäteen hyvin. Silloin osaa kaivaa esiin oikeita asioita ja kysyä oikeita kysymyksiä.
Luottamuksen rakentaminen vie aikaa
Suomen World Visionin tiedottajan Anna Palménin mukaan toimittajan pitää verkostoitua jatkuvasti. Hän vietti Palestiinassa kolme vuotta lähes ilman kontakteja muihin kuin paikallisiin asukkaisiin. Palmén oppi arabian kielen ja sai arvokasta ymmärrystä alueen tilanteesta.
− Kohteissa näkee paljon niitäkin toimittajia, jotka luottavat pelkkiin järjestöihin ja valmiisiin tuttuihin. Siinä käy helposti niin, että vietetään aikaa vain omassa porukassa eikä saada kosketuspintaa alueen arkeen.
Ennen kuin paikallisilta saa tarinoita, on ansaittava heidän luottamuksensa. Toimittajan on hyvä varautua siihen, että luottamuksen rakentaminen vie aikaa.
Erilaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen käyttöä Palmén silti suosittelee.
− Kyllähän tällaiset järjestöt useinkin ovat avoimia ja yhteistyöhaluisia, mutta niillä on aina oma agendansa. Toimittajan pitää muistaa etsiä muitakin näkökulmia.
Näkökulmia saa myös järjestöiltä
Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön toiminnanjohtaja Salla Nazarenko kannustaa toimittajia yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Järjestöihmiset tuntevat alueensa arjen hyvin. He käyttävät samoja kulkuvälineitä ja asuvat samoissa paikoissa kuin paikalliset. He löytävät paikallisia kontakteja ja voivat auttaa monissa käytännön järjestelyissä.
− Verkostojamme saa aina hyödyntää. Autan tarvittaessa miettimään, mistä hankkeestamme voisi saada jutun läpi. Naistenlehtiä voi kiinnostaa naisten arki Katmandussa tai Nairobissa. Myös blogissa voi tuoda asioita julki.
Seksuaalivähemmistöjä tai seksuaaliterveyttä koskevissa kysymyksissä Nazarenko suosittelee yhteistyöjärjestöksi sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, kuten Suomessa toimivaa valtakunnallista Väestöliittoa.
− Kansainvälisesti taas YK-järjestöillä on hyvää ja luotettavaa tietoa. Sekulaarit eli uskonnollisesti sitoutumattomat toimijat ylipäätään ovat hyviä kumppaneita seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Nazarenko lupaa työllistää toimittajia myös itse.
− Jos joku hakee toimittajastipendiä, kirjoitan todella mielelläni suosituksia. Ja jos käy kohteessamme ja tulee hyvää tarinaa, ostan mielelläni juttuja ja kuvia.
Antoisakin lähde voi olla ongelmallinen
Savon Sanomien toimituspäällikkö Riitta Raatikainen puhui syksyllä 2017 Viestintä ja kehityssäätiö Vikesin ja Kansanvalistusseuran toimittajakoulutuksessa Helsingissä. Hänen mukaansa läpinäkyvyys on tärkeää silloin, kun toimittaja tarjoaa juttua kehitysmaista.
Ostavana toimittajana hän haluaa tietää, mitä organisaatioita on käytetty tietolähteinä, kenen kanssa on työskennelty ja kuka on ollut toimittajan oppaana. Julkaisija haluaa näillä tiedoilla varmistaa, että toimittajan tietolähteet ovat luotettavia.
Kukaan ei toivo ”Aleppon lelusalakuljettajan” kaltaisen tapauksen toistuvan. Aleppon salakuljettajana tunnettu Rami Adham ehti saada maailmanlaajuista huomiota ja sankarin viitan monessa mediassa ennen kuin paljastui, että Syyrian orpolapsien auttamisessa oli epäselvyyksiä ja osa kerrotuista urotöistä oli tekaistuja.
Vinkit toimittajalle
- Tyhmänrohkeus on turhaa. Ulkoministeriöllä on matkustussäännöt hyvästä syystä.
- Jos ei osaa alueen kieltä, kannattaa mukaan palkata fikseri tai tulkki. Luotettava avustaja löytyy useimmiten omista toimittajaverkostoista.
- Organisaatioita kannattaa hyödyntää ja jalkautua lisäksi paikallisten pariin.
- Järjestöissä on töissä toimittajataustaisia tai poliittisesti aktiivisia ihmisiä. Heidän kanssaan voi olla antoisaa tehdä yhteistyötä, mutta aina pitää olla tarkka tietolähteistään ja miettiä, kenen ääni jutussa kuuluu ja miksi.
- YK tekee paljon tutkimusta ja on luotettava faktatiedon lähde.
Järjestöt toimittajan apuna
Attac pyrkii edistämään talouden oikeudenmukaisuutta ja vaatii demokraattisempaa taloutta globalisoituvassa maailmassa. Alun perin ranskalainen järjestö toimii nykyisin yli 40 maassa. Suomen Attacin esiin nostamia ongelmia ovat esimerkiksi kehitysmaiden velat sekä veroparatiisit
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Se tukee erityisesti hauraiden ja katastrofiherkkien alueiden paikallisyhteisöjä rauhan, koulutuksen ja toimeentulon varmistamiseksi Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa, Afrikassa, Lähi-Idässä ja Latinalaisessa Amerikassa.
Lääkärin sosiaalinen vastuu, LSV toimii kestävän ja oikeudenmukaisen terveydenhuollon puolesta ja koordinoi Suomen tukemia terveyssektorin kehitysyhteistyöhankkeita maailmalla. Vuonna 2017 LSV:llä oli hankkeita Nepalissa, Tansaniassa ja Somaliassa.
Plan International on lasten oikeuksien ja suojelun, katastrofityön, tasa-arvon ja tyttöjen aseman, koulutuksen sekä nuorten työllisyyden asiantuntija. Toimistot ympäri maailmaa tarjoavat asiantuntijahaastatteluja ja auttavat toimittajaa tutustumaan hankkeisiin ja etsimään haastateltavia.
World Vision on maailman suurin kristillinen kummilapsijärjestö, joka keskittyy heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten olojen parantamiseen sekä yhteisöjen tukemiseen. Suomen World Vision toimii muun muassa Ugandassa, Keniassa, Sri Lankassa, Perussa, Intiassa ja Kolumbiassa.