Konfliktit ja katastrofit ruokkivat suurempia otsikoita kuin pitkäjänteiset kehityssuuntaukset tai monimutkaiset ilmastonmuutoksen kaltaiset maailmanlaajuiset ongelmat.
Avustusjärjestöjen ja keräyskampanjoiden välittämä kuva maailmasta keskittyy kärsimyksen ja ongelmien näyttämiseen, sillä tarkoituksena on kerätä rahaa tilanteen parantamiseksi.
Maailmankuvan ja todellisuuden välinen ero kärjistyy myös uutistoimistojen ja median vähäisten ulkomaanresurssien takia.
Miten rikkoa muotti ja uutisoida kehitysmaista monipuolisesti?
Mittarit eivät kerro kaikkea
On tärkeää pitää mielessä, että kehitysmaat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. Kehittyneet ja kehitysmaat erotellaan yleensä bruttokansantulon mukaan. Vuonna 2017 kehittyneen maan raja kulkee 12 476 dollarin bruttokansantulossa vuodessa.
Bruttokansantulo perustuu ainoastaan taloudellisiin indikaattoreihin ja siten niputtaa taustoiltaan ja elinoloiltaan hyvin erilaisia maita saman nimikkeen alle. Mittarina se ei myöskään ota huomioon maiden sisäistä eriarvoisuutta ja tuloeroja.
Kehitystä voidaan mitata myös muun muassa inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI), ja esimerkiksi Bhutanissa on kehitetty aivan eri lähtökohdista bruttokansanonnellisuuden indeksi (GNH).
Uutiset kehitysmaista kirjoitetaan länsimaissa
Määrittelykysymysten lisäksi kehitysmaauutisointia hankaloittaa arjesta poikkeaviin tapahtumiin keskittyminen. Tämä tarkoittaa sitä, että jutuissa korostuvat aseistetut joukot tai esimerkiksi terroristijärjestöt.
Kun uutismedia keskittyy epätavallisiin tapahtumiin, näistä tulee ajan saatossa mediassa normi. Siten länsimainen media on luonut ja ylläpitää kuvaa esimerkiksi islaminuskosta väkivaltaisena uskontona joka poikii ääriliikkeitä.
Suomalainen Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes teki vuonna 2014 selvityksen, jossa seurattiin viikon ajan kehitysmaauutisointia suomalaisessa mediassa. Selvityksessä nousi esiin, että kehitysmaita koskeva sisältö kirjoitettiin pääsääntöisesti Suomessa. Tarinoita ei kirjoitettu kehitysmaissa, eikä niissä kuulunut paikallisten ihmisten ääni.
Seurantajakson aikana eniten suoria lainauksia oli suomalaiselta majurilta, joka johti missiota Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamiseksi Välimerellä.
Kehitysmaauutisoinnin keskittyminen negatiivisiin tapahtumiin vahvistaa kuvaa globaalin etelän maista epävakaina, korruptoituneina ja epäonnistuneina valtioina. Syntyy mielikuva maista, jotka tarvitsevat länsimaiden apua ja jatkuvaa sekaantumista sisäisiin asioihinsa.
Vinkit toimittajalle
- Älä haastattele ainoastaan aiheeseen liittyviä virallisia tahoja, kuten järjestöjä, virkamiehiä ja asiantuntijoita. Etsi myös ihmisiä, joiden arkeen tilanne vaikuttaa.
- Taustoita juttuasi lukijalle: jos kirjoitat konfliktista, esittele osapuolet ja päätekijät konfliktin synnyssä ja kulussa.
- Avaa lukijalle yksittäisten tapahtumien yhteys maailmanpolitiikkaan. Valtaosassa alueellisia katastrofeja ja aseellisia selkkauksia on laajempi ulottuvuus.
- Pidä silmät auki ja muista, että normaali elämä jatkuu kriisin varjossa. Jos olet juttumatkalla konflikti- tai katastrofialueella, kirjoita myös tavallisesta arjesta.
- Etsi innovaatiot ja myönteiset tapahtumat. Ihmisten elämänlaatu paranee kehitysmaissa jatkuvasti. Myös se voi olla lukijoiden mielestä kiinnostavaa.
Lähteet:
UNDP: Muuttuuko maailma paremmaksi? Tietoa maailman kehityksestä, (2014)
Peik Johanssonin esitys Kehityskysymykset haltuun -koulutuksessa Helsingissä 2017