Agenda 2030
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, jonka tärkein sisältö on kestävän kehityksen tavoitteet. Nämä tavoitteet tähtäävät köyhyyden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen talouden, ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta.
BSCI – Business Social Compliance Initiative
Yritysten vastuujärjestelmä, joka pyrkii parantamaan erityisesti riskimaiden tavarantoimittajien työntekijöiden työoloja.
Cleantech
Puhtaan teknologian tuotteet, palvelut ja toimintatavat, jotka vähentävät liiketoiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia.
Due diligence (huolellisuusperiaate)
Yrityksen pyrkimys tunnistaa hankkeeseen, yritysostoon tai yrityksen toimintaan liittyvät riskit ja välttää sekä lieventää riskejä.
Global Compact
YK:n kansainvälinen mekanismi, jossa yritykset sitoutuvat toimimaan kymmenen periaatteen mukaan ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi, työvoiman oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi, ympäristön hyvinvoinnin takaamiseksi ja korruption kitkemiseksi. Global Compact -järjestelmässä mukana olevilla yrityksillä on velvollisuus raportoida YK:lle vuosittain vastuullisuusperiaatteiden noudattamisesta.
Harmaa talous
Yritystoiminta, joka laiminlyö lakisääteisiä velvoitteita, kuten verojen, eläke-, tapaturma- tai vakuutusmaksujen maksamista.
Ihmisoikeudet
Jokaisen ihmiskunnan jäsenen perusoikeudet. Ihmisoikeuden perustana on YK:n ihmisoikeusjulistus. Ihmisoikeuksiin kuuluvat mm. oikeus elämään, oikeus työhön, oikeus riittävään elintasoon, oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon, oikeus osallistua ammattiyhdistystoimintaan, sananvapaus, uskonnonvapaus ja vapaus syrjinnästä.
Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG)
YK:n laatimat tavoitteet, jotka tähtäävät köyhyyden vähentämiseen sekä talouden, ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävään kehitykseen. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat jatkoa YK:n vuosituhat-tavoitteille ja ne muodostavat Agenda2030-sopimuksen pääsisällön. Päätavoitteita on 17, ja niillä on yhteensä 169 alatavoitetta.
Korruptio
Vallan laitonta väärinkäyttöä yksityisen edun hyväksi.
Läpinäkyvyys (transparency)
Yrityksen avoimuutta ja tiedonjakoa. Läpinäkyvä yritys raportoi avoimesti ja oikea-aikaisesti toiminnastaan ja sen vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja talouteen niin, että tieto on helposti kaikkien saatavilla.
Pakkotyö (forced labour)
Työn teettäminen pakottamalla, esimerkiksi rangaistuksen uhalla. Pakkotyössä voidaan myös estää työntekijän poispääsy työpaikalta tai takavarikoida työntekijän henkilöpaperit.
Reilu kauppa (fair trade)
Oikeudenmukaisen kaupankäynnin muoto, jonka avulla erityisesti kehitysmaiden tuottajien asemaa pyritään parantamaan mm. maksamalla tuottajille korkeampaa, tuotannon kustannukset kattavaa hintaa.
Siirtohinnoittelu
Hinnoittelu samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa. Markkinaehtoinen siirtohinnoittelu on normaalia liiketoimintaa, mutta yritys voi käyttää menetelmää myös veronkiertoon esimerkiksi hinnoittelemalla liiketoimintaansa ylä- tai alakanttiin.
Valkopesu (whitewash)
Yksilön tai organisaation julkisuuskuvan kiillottaminen kaunistelemalla yritystoiminnan sosiaalisia vaikutuksia ja vähättelemällä haitallisia.
Viherpesu (greenwash)
Viestinnässä käytetty pinnallinen ympäristöystävällisyys, jonka tarkoitus on parantaa julkisuuskuvaa todellisten ympäristöhaittojen pienentämisen sijaan.
Vastuullisuusraportointi
Yritystoiminnan sosiaalisista, ekologisista ja taloudellisista vaikutuksista raportointi. Kansainvälisesti käytetyin vastuullisuusraportoinnin standardi on Global Reporting Initiative (GRI).
Verosuunnittelu
Verojen välttely laillisin keinoin, esimerkiksi kahdessa maassa tapahtuvan yritystoiminnan tuplaverotuksen välttäminen.
Verovälttely (veronkierto)
Aggressiivista verosuunnittelua, joka pyrkii supistamaan minimiin verojenmaksu keinoilla, jotka ovat laillisen ja laittoman toiminnan välisellä harmaalla alueella. On arvioitu, että monikansallisten yritysten verovälttelyn vuoksi kehitysmaat menettävät vuosittain verotuloja moninkertaisen määrän verrattuna vastaanottamaansa kehitysapuun.
Veroparatiisi
Valtio tai alue, jossa verotus on olematonta tai nimellistä, tietojenvaihto on puutteellista, sijoittajien ja liiketoiminnan yksilöintitiedot on lainsäädännöllä salattu ja veroedut on usein kohdistettu vain ulkomaisille sijoittajille. Veroparatiiseja ovat esimerkiksi Sveitsi, Caymansaaret, Neitsytsaaret, Yhdysvaltain Delawaren osavaltio, Lontoon Cityn finanssikeskus ja Panama.
Yhteiskunnallinen yritys
Yhteiskunnallinen yritys pyrkii liiketoiminnallaan ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia ja edistämään hyvinvointia.
Yritysvastuu (Corporate Responsibility, CR)
Yrityksen vastuu toimintansa sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista. Vastuullinen yritystoiminta huomioi yrityksen suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan.
Listaan on valikoitu erityisesti kehitysmaiden näkökulmasta tärkeitä yhteiskuntavastuun termejä. Kattavamman yritysvastuun sanaston löydät esimerkiksi FIBS ry:n verkkosivulta.
Lähteet